MALMINKARTANON HUIPPU

Siitä on ainakin vuosi kun on viimeksi tullut juostua Malminkartanon mäkeä ylös alas! Eilen pääsin siis pitkästä aikaa sen homman makuun, kun Tough Viking ja Vauhtisammakko järkkäsi Hapotus Maximus-treenit (pahaenteinen nimi!) tuolla mäellä.

Noi ulkotreenit on kyllä niin kivoja. Samoin ryhmätreenit – vaikken sieltä tuntenut kuin Pasin meidän Treenipäiväjengistä. Meitä oli siellä noin sata ja semmosesta porukasta saa hirveesti energiaa, kun kaikki ympärillä tekee parhaansa ja mäkeä ylös rämpiessä vastaantulevat tsemppaa.

Treenit aloitettiin lyhyellä hölkkälenkillä ja meidät jaettiin neljään ryhmään. Treeni koostui mäki- ja porrasjuoksuista ja erilaisista omalla painolla tai kahvakuulilla tehtävistä liikkeistä.

Tehtiin mm. sammakkohypyt eteenpäin, kottikärrykävelyä, burpeita, askelkävelyä pakarapotkulla (nyt ei millään muistu mieleen liikkeen jännä nimi, jonka eilen kuulin ekaa kertaa), hypyt eteenpäin lankkuasennossa, sivuttaiskävely lankkuasennossa, seisomaannousu selinmakuulta, lemmikin (kahvakuulan :D) veto ylämäkeen, ylämäkijuoksu kaverin vetäessä kuminauhalla vastusta, porrasjuoksua, loikkajuoksua ylämäkeen jne. Loppuun vielä palautteleva hölkkä ja pienet venyttelyt.

Reippaimmat sai jäädä vielä seuraavaan osuuteen, joka taisi olla viestijuoksu portaissa ja mäessä. Itse jätin sen väliin, koska mulle riittää tunnin aerobinen :D

Matti ja Vili lähti tosissaan mukaan iltalenkille ja ottamaan vähän kuvamateriaalia. Nappasin Vilin mukaan myös yhdelle ylämäkiosuudelle, koska se poika jaksaa juosta! Ja kun on ylämäki näkyvissä, niin Vilppaahan ei pidättele mikään! Vili saikin vastaantulevilta ”siinä on koiralla asenne kohdallaan”-kehuja, kun toinen veti mua perässään : ) Kiivettiin treenin jälkeen vielä kerran yhdessä huipulle nauttimaan maisemista. Tuuli oli kyllä sen verran jäätävä, ettei siellä hikisenä voinut kovin kauaa olla.

Kotona tein suihkun jälkeen vielä Vauhtisammakon suosittelemana jäävesihoidon jaloille, jotta plantaari faskiitti pysyisi varmemmin pois. Eli sanko täyteen kylmää vettä, iso jääpala veteen ja jalat sekaan. Minuutti vedessä ja minuutti taukoa. Dippailin jalkoja seitsemän kertaa, eka kerta oli kirjaimellisesti jäätävä kokemus, mutta se helpotti joka kerta. Fiilis jaloissa oli jotenkin superhyvä ja kevyt!


En ole siis ennen kokeillut tällaista kylmähoitoa ja aion ehdottomasti pitää tämän osana kehonhuoltoa/palautumista. Kokemusteni perusteella olen aika varma, että tänään jalkapohjieni lihaskalvot olisi ihan erituntuiset ilman kylmähoitoa, joten propsit sille. Isompi ämpäri olisi vaan kätevämpi...

Laitetaan tähän vähän kivempi lopetuskuva : )

Tästä onkin kohta aika lähteä Treenipäivän yhteistreeneihin ja ennen sitä meillä on vielä leikkitreffit kummilapseni luona : ) Täytyy myöntää, että mulla on ihan huono omatunto siitä, että saan niin huonosti järkättyä yhteistä aikaa kavereiden, kummilasten ja perheenjäsenten kanssa. No, onneksi tänään on tiedossa sitä laatuaikaa tärkeiden kanssa <3 Ja lauantaina onkin kaverini Johannan valmistujaiset ja silloin on kaikki koolla, can’t wait!


-Janina


P.S. Blogini löytyy nyt myös Treenibloggarit.fi-sivulta. Käy tykkäämässä bloggareiden Facebook-sivusta, niin saat kätevästi meidän uusimmat postaukset uutisvirtaasi : )



                                                 FOLLOW ME ON  | Instagram | Bloglovin |