Jalkapäivä: terveiseni Herra Typölle

Siis voi hyvää päivää. Eipä ole kauheesti tullut kirjoiteltua mitään mielipidekirjoituksia tänne blogiin, mutta nyt on pakko.

Moni on varmaan törmännyt Juho Typön kirjoittamaan kolumniin ”Jos treenaat, älä ikinä puhu jalkapäivistä” tai ainakin siitä seuranneisiin kommentteihin. Olen nyt lukenut tuon kyseisen aivopierun muutaman kerran ja käynyt jos jonkinlaista fiilistä läpi: välillä naurattaa, välillä hämmentää, sitten tulee myötähäpeä. Pikkasen tunnen myös sääliä Typpöä (ja niitä monia hänen ajattelumallin omaavia) kohtaan. Voi luoja, että voi miehellä olla isoja ongelmia urheilevien ja itsestään huolta pitävien ihmisten kanssa. Eikä ole muuten ensimmäinen saman ongelman kanssa painiva ihminen.

Typön mielestä ihmisen tuodessa esille tavalla tai toisella minkä tahansa urheiluharrastuksensa, oli sitten kyseessä vaikkapa kuntosaliharjoittelu tai työmatkapyöräily, on se tarpeetonta ja itsetietoista pröystäilyä. Vielä enemmän hänen korviaan särkee, jos siinä samalla tämä itserakas ihminen käyttää sanoja ”jalkapäivä” tai ”haukkapäivä”.

Hän kertoo myös pohtivansa, mahtaako se töihin pyöräilykypärä päässä kiiruhtava kollega oikeasti edes tulla pyörällä. Ehkä se köröttelee muiden mukana bussilla ja vain itseään korostaakseen tulee reippaan näköisenä kypärä päässä työpisteelle. Yritän kovasti ymmärtää Typön järjen juoksua… Äh, en pysty.

Omaa erinomaisuuttaan ja suvaitsevuuttaan korostaen Typpö kuitenkin kirjoittaa kaiken arvostelun ja epäilyksien lomassa, että jokainen saa toki käyttää harrastuksestaan mitä nimityksiä haluaa ja että liikunta kaikissa muodoissaan on kannatettavaa eikä sitä tarvitse hävetä tai peitellä. Harrastuneisuus ei kuitenkaan oikeastaan saisi tulla esille millään tavalla, sillä se on itserakkaan ihmisen itsensä alleviivaamista. Yritän taas vähän ymmärtää… joo ei.

Seuraakohan Typön ajatusmalli häntä elämän muihinkin osa-alueisiin kuntoilun ja hyvinvoinnin lisäksi? Jos maalaat hienon taulun, älä vaan laita seinälle. Ai nappasit makeen maisemakuvan? Ei, älä missään tapauksessa jaa sitä somessa. Keksit hauskan vitsin? Ä-L-Ä kerro kenellekään. Sulla on joku mielipide? Pidä vaan omana tietonasi. Kyllä, toi vika oli sarkasmia.

Mun terveiset Typölle on siis samat, kuin ne ovat aina olleet mm. ylipainostaan eroon tähtäävien painonpudottajien eväsrasioita näsäviisaasti kommentoiville sankareille: Urheile, pidä itsestäsi huolta, syö hyvin, kehitä itseäsi. Kokeile tehdä niitä asioita, joita tämä sinun veemäisten kommenttiesi kohde tekee. Saatat huomata muuttuvasi hyvinvoivaksi, positiivisemmaksi, kannustavammaksi ihmiseksi, jonka ei tarvitse (yrittää) lytätä muita voidakseen tuntea itsensä paremmaksi.

Olisipa tänään jalkapäivä <3

-Janina

P.S. Sorry guys, this post is only in Finnish. But to put it in short, I wrote about my opinions regarding a column in which the reporter says that people who talk about “legdays”, come to the office while still wearing their cycling helmet or in any way is showing that he/she might have been exercising is a self-assertive and egoistic swank. Yup, I probably don’t need to translate my opinion! :D


 

                                                       FOLLOW ME ON  | Instagram | Bloglovin |